perjantai 27. huhtikuuta 2012

kesähellettä

Ei parane valittaa kuumuudesta, kun siellä kotisuomessa ei ole vielä helteistä tietoakaan, mutta nyt täytyy kyllä sanoa, että lämmitä piisaa. Tällä hetkellä mittari näyttää +32 varjon puolella ja aurinko porottaa melko kuumasti. Sisällä talossa on siis paljon viileämpi ja kauppareissulta tultua olikin mukava päästä varjoon ja viileään. Nähtäväksi jää, että kuinka nopeasti talomme lämpenee myös sisältä ja  silloin tulee varmasti suomenkodissa olevaa ilmalämpöpumppuamme ikävä. Varmaankin talo pysyisi pidempään viileänä, jos pitäisimme verhot kiinni, mutta jotenkin se ei vaan sovi minulle. Aamulla ensimmäiseksi avaan kaikki verhot ja annan valon tulla ja näkyä. Saan valosta ja eritoten auringosta aina ylimääräistä energiaa. 

Ensi viikko onkin sitten lapsilla lomaa koulusta. Molemmat ovat kyllä loman tarpeessa, sen verran tiivistä tuo koulunkäynti on kuluneilla viikkoilla ollut. Vappukin osuu sopivasti ensi viikolle, joten juhlaa riittää. Saimme vappujuhlakutsun suomalaiselle ystäväperheellemme ja onkin mukavaa juhlistaa tuota juhlaa yhdessä suomalaisten kesken, sitä kun ei täällä Puolassa nykyään enää juhlita. Viuluopeni Beata kertoi, että ennen tuolloin 1.5 juhlittiin "työläisten" päivää (niinkuin Suomessakin), mutta nykyään on juhliminen jäänyt, vaikkakin päivä on edelleen pyhäpäivä. Mitään ihmeellistä ei silloin kuulemma tapahdu, paitsi että kaikki käyvät tietty kirkossa. 3.5 on myöskin täällä Puolassa vapaapäivä. Päivä kulkee nimellä perustuslain päivä. Ensimmäinen Puolan perustuslaki kirjoitettiin 1791, muuten ensimmäisenä Euroopassa ja toisena koko maailmassa. 

Vappujuhlien jälkeen Unna suuntaa koripalloturnaukseen ja koska Esa lähtee työreissulle Barselonaan ja lentää sinne Berliinin kautta, joutuu hän ensin ajamaan Berliiniin. Hyppäämme Oonan kanssa kyytiin ja vietämme kahdestaan äiti-tytäraikaa Berliinissä Esan työreissun ajan. Olemme kaksi yötä keskustan spa-hotellissa ja aiomme nauttia olostamme. 

Aloitin itseni hemmottelun jo ennen Berliiniä ja kävin kynsihoitolassa. Otin oman kynnen päälle geelauksen ja ranskalaisen manikyyrin. Tässä kohtaa jouduin jättämään kynnet aika lyhyiksi, että voin  soittaa viulua. Kesällä saavat sitten kasvaa hieman pidemmiksi. Tiedän tämän kynsitouhun olevan todella turhamaista, mutta näin hauraat ja lohkeilevat kynteni pysyvät hyvinä ja siisteinä kaiken aikaa. Ja naisillahan varsinkin, on oikeus olla joskus myös vähän turhamaisia.  

Kynsihoitola oli sama, jossa kävin silloinkin kun viimeksi täällä asuimme. Marssin vaan sisälle ja omistaja Ewelinalla kesti hetken tajuta ja ymmärtää kuka olen. Viimeksi olin vielä kaiken lisäksi blondi, joten olin tietysti erinäköinen kuin kolme vuotta sitten, kun olemme viimeksi tavanneet. Ewelina oli iloisesti yllättynyt ja sovimmekin heti ensimmäisen käyntiajan. Ensimmäisellä kerralla riitti juteltavaa, kun "päivitimme" tapahtumat. Pitää tähän nyt laittaa myös se hinta, jonka tämä itseensätörsäys maksoi. Hinta oli 115 zlotya, eli noin 27 euroa. Aika halpaa, sanoisinko :).


Valkoinen ranskalainen ja "timantteja" muutamassa kynnessä :)

Näin viikonlopun alkajaisiksi meillä onkin sitten "pähkinä purtavaksi", kun joudumme miettimään Unnan tulevaa kouluvuotta. Kerron siitä sitten lisää, kun päätös on tehty. 

Mukavaa viikonloppua!

tiistai 24. huhtikuuta 2012

kuvabongausta, osa I

Aamulla sain ilokseni tekstarin ystävältäni, joka ehdotti kuvabongausta. Olimme jo aikaisemmin puhuneet, että lähdemme jonain kauniina päivänä liikkeelle ottamaan valokuvia oikein urakalla. Tiedossa siis kuvabongausta. Nyt siis vaan kamerat kaulaan ja hyviä kuvauskohteita etsimään. 

Suuntasimme ensimmäiseksi Wroclawin japanilaiseen puutarhaan. Kohde oli sikälikin minulle mieluisa, että se on paikka jossa en ole vielä koskaan käynyt. Sisäänpääsymaksukin oli huimaava 3 zl, eli n. 70 senttiä.


Puutarhaan mennään kuuluisan kansanhallin, Hala Stulecian kautta, jossa jo tietysti piti kaivaa kamerat esiin. Hala Stulecia on on Max Bergin suunnittelema, vuonna 1913 valmistunut suuri rakennus, joka oli valmistuessaan maailman suurin teräsbetonirakenne. Hallissa järjestetään urheilutapahtumia, näyttelyitä, konsertteja yms. Itse olen ollut siellä vuonna 2008 katsomassa musikaalia Viulnsoittaja katolla. Halli on kuulemma myös yksi harvoista säilyneistä rakennuksista, joissa Hitler on pitänyt puheitaan. Vuonna 2006 rakennus valittiin Unescon maailmanperintölistalle.

Hallin läheisyydessä on melko vastikään valmistunut suuri suihkulähdealue, jossa on kuuluisa multimedia suihkulähdeshowstaan. Kirjoitinkin aiheesta jo jossain viime lokakuun postauksessani.



Suihkulähdealuetta reunustaa valtava kuja, joka on varsinkin kesällä mielettömän näköinen, kun vihreät köynnökset ovat kauttaaltaan vallanneet koko kujanteen. Paikka on myös suosittu hääparien kuvauspaikka.


Nyt päästään asiaan ja japanilaisen puutarhan tunnelmaan...antaa kuvien puhua puolestaan...










Jatkoimme kuvauspäiväämme vielä kaupungin keskustassa, mutta siitä enemmän toisessa postauksessa.

Ystäväni nappasi vielä ilmaisen liikenevän energian mukaan matkaansa :).



perjantai 20. huhtikuuta 2012

kesä se tulla tupsahti


Nyt se kesä sitten tuli. Ihana aurinkoinen ja lämmin perjantai otettiinkin ilolla vastaan. Asteita on +21 varjossa ja ulkona siis tarkenee. 

Treffasin muutamaa suomalaisnaista lounaan merkeissä ja se olikin ensimmäinen terassilla nautittu lounas tänä keväänä. Hullunkurista kyllä on se, että liikenteessä olevien ihmisten vaatetusten kirjo oli mitä moninainen. Joku kulki villakangastakissa ja pipossa, joku toinen taas shortseissa ja topissa. Kaupungilla on hauskaa katsella ihmisiä ja miettiä, että mikähän kunkin kulkijan määränpää lieneekään? Muistin tällä kertaa ottaa myös kameran matkaani ja tässä muutama kaupunkikuva.


Terassit pullistelivat ihmisiä, vaikka oli vasta lounasaika. Luulen, että illallakin jokunen perjantain-viettäjä löytää tiensä jollekin Rynekin lukuisista terasseista. Tätä terassia oli jo koristettu orvokein ja pyörän omistaja taisi piipahtaa kupilla kuumaa kahvia...


... tai sitten jäätelöllä. Tässä pieni mainos: Grycan on erittäin hyvää puolalaista jäätelöä. Suosittelen, nam :) Wyborne smaki = herkullinen maku


Kotipihan kirsikkapuut ovat viittä vaille täydessä loistossaan. Ja maastakin "pukkaa" jo kaikenlaista kasvia. Ruoho alkaa olla jo leikkaamista vaille. Mielenkiintoista on tämä kevätaika, kun ensimmäistä kertaa olemme näkemässä mitä kaikkea kotipuutarhasta löytyykään. Tulimmehan tänne viime syyskuun alussa, joten kevät on täynnä yllätystä.


Meitä ennen tässä talossa asui eräs brittiperhe ja heitä ennen korealaisperhe. Korealaisäiti käy sattumoisin samassa viuluorkesterissa kanssani ja kerran hän kysyikin minulta: "joko tulppaanit ovat kukassa"? Hän on kuulemma täällä asuessaan istuttanut nämä tulppaanisipulit. Vielä ne kukkivat kauniisti, mutta kukinto taitaa olla jo loppumetreillä.

Mukavaa viikonloppua kaikille!


tiistai 17. huhtikuuta 2012

aurinkoinen tiistai

Tiistaiaamu aukeni ihanalla auringonpaisteella, jota on jatkunut ihan koko päivän. Heti aamusta ahkeroin ystäväni kanssa kuntosalilla. Tekemiseni oli vaan hieman vaivaista, kun eilen heiluin kahvakuulan kanssa siihen malliin tuolla yläkerrassa, että tänään sitten peffa ja reidet huusivat hoosiannaa. Silti urheana päätin suunnata salille, josko lihakset siitä vertyisivät? Huomenaamulla on zumba, joten toiveissa olisi jonkinasteinen ihmeparantuminen. 

Auringosta nautti koulun jälkeen myös Unna, joka pääsi pomppimaan viikonloppuna kasatulle trampoliinille. Napsin salakuvia tytöstä...:)


Kortti-innostukseni sai jatkoa tänään ja syntyi taas muutama tekele...




Tämä on koekappale, kun tein ystävälleni syntymäpäiväkortin. 

Nyt alkaa jännittäminen esikoisen autokoulun kanssa. Löysimme täältä lopulta autokoulun, josta löytyi englantia taitava opettaja. Lauantaina Oona kävi autokoululla lääkärintarkastuksessa ja tänään on ensimmäinen teoriatunti. Teoriatunteja ja ajotunteja otetaan molempia 30. Tosin opettaja oli sanonut teoriatunneista, että varmaankin 5-10 tuntia riittää?! Hän saa tietty yksityisopetusta, jos ei ketään muuta englanniksi opiskelevaa ilmaannu. Teoriakoe on kuulemma suhteellisen helppo, mutta ajokokeesta harva pääsee ensimmäisellä tai edes toisella kerralla läpi. Saa nähdä miten Oonan käy? Autokoulu muuten maksaa täällä vain hieman reippa kolmasosan siitä mitä Suomessa. Ja onhan se niin, että jos täällä liikenteessä osaa ajaa, niin silloin pärjää lähes missä vaan.

maanantai 16. huhtikuuta 2012

kortteja

Lauantaisen Dresdeninreissun askarteluostosten innoittamana sormeni jo syyhysivät tekemään kortteja. Odotin tietoisesti maanantaihin, jolloin sain ihan oman rauhan levittää kaikki materiaalit työhuoneeseen ja tiesin, että voisin keskeytymättä puuhastella. Olin ilokseni löytänyt askarteluliikkeestä lähes kaikkea tarvitsemaani tarviketta ja vielä paljon enemmänkin. Hetken kaikkea silmäiltyäni sainkin muutaman idean, jota sitten lähdin työstämään. Korttien teko on siitä kiitollista puuhaa, että varsinaisesti ei voi tehdä mitään väärin. Itsekään en ole millään korttikurssilla ollut. Olen toki saanut hieman oppia ja neuvoja ystävältäni, joka on todellinen taituri tällä alalla. Jokainen kortti on tietysti uniikki. Ihan lopullista lopputulosta ei oikein pysty etukäteen kuvittelemaan. Sen, mitä siitä tuli, näkee sitten vasta kortin valmistuttua. Usein kortti muokkautuu siinä tehdessä ja toisinaan onnistuu ja toisinaan ei. 

Korteista tuli hyvin erilaisia ja tällä kerralla tein niitä vain tekemisen ilosta ilman, että erityisesti mietin kohdehenkilöitä. Toivottavasti näille kuitenkin joskus tulee käyttöä.


Näistä tuli tällaisia maailmanmatkailuhenkisiä kortteja...

Näihin vintage-henkisiin kortteihin olen jo melko tyytyväinen. Itsehän sitä varsin kriittisesti katselee aikaansaannoksiaan. Minulla on myös jonkinmoinen kynnys laittaa näitä kuvia tänne blogiin. Blogit ovat täynnä toinen toistaan upeampia kortteja. Itse olen tässä harrastuksessa vasta ihan alkutaipaleella. Siedätän tässä näiden julkaisussa siis itseäni. Kaikenlainen kommentointi ja ideat ovat tervetulleita! Tällä hetkellä tuollainen vintage- ja vanhanaikainen tyyli näyttää miellyttävän silmääni eniten.

sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

yhden pysähdyksen taktiikka


Lauantaina starttasin klo 7.30 kera kahden ystävän matkaan koti Dresdeniä. Luvassa oli odotettu tyttöjen shoppailureissu Elbeparkiin. Ostoslista oli moninainen, mutta kerrankin oli lähes rajattomasti aikaa mennä mielihalujen mukaan ilman, että joku kyllästyy jo puolen tunnin jälkeen ja alkaa mököttämään ja vie samalla muidenkin ostoshalut. Luksusreissu siis ;). 

Matkan joutuisuus yllätti meidät, tai sitten kuskilla (joka en muuten ollut minä) oli painava kaasujalka. Joka tapauksessa olimme perillä jo kahden tunnin päästä lähdöstä ja itse asiassa jo hetkeä ennen kuin kaupat aukesivat. 

Ensimmäisenä suuntasimme askartelukauppaan, joka taisi olla kaikkien listan kärkipäässä. Kauppa olikin melkoinen paratiisi ja vaikka itseään piti totisesti "himmailla", niin silti mukaan lähti kassillinen korttientekotavaraa. Sormet jo vallan syyhyävät, että pääsisi kokeilemaan kaikkea uutta ja ihmeellistä. 


Ensimmäisessä kaupassa vierähti jo niin paljon aikaa, että päätimme mennä lounastamaan ja thaibuffet osoittautuikin mainioksi valinnaksi. Ruoan jälkeen jaksoimme jatkaa kierrostamme uuden energian voimin. Saksanmaalla (tai oikeammin Puolan ulkopuolella) on mukava käydä toisinaan, kun muualla on kuitenkin aina joitain brandejä ja kauppoja, joita Puolasta ei löydä, vaikka onhan meillä täälläkin melkoiset valikoimat.

Porukassa oli mukava kulkea ja katsella ja aina jostain joku löysikin jotain ostettavaa. Kaffepaussin ja herkkujuustokakkujen jälkeen jatkoimme vielä saaden täyden kahdeksan tunnin "työpäivän" täyteen. Viimeiseksi vierailu Kauflandissa täytti auton takabaksin lopullisesti. Parasta oli ehkä kuitenkin pieni irtiotto arjesta ja mukava matka- ja jutteluseura. Kiitos naiset!

perjantai 13. huhtikuuta 2012

music is my life


Tänään musiikkiterapeuttiminä nosti hieman päätään ja tunsin pakottavaa tarvetta tarttua instrumentteihini. Teki mielelle ja sydämelle hyvää antaa rytmin virrata käsistä dejembeén ja tulla siitä ulos juuri sellaisena kuin sen oli tässä hetkessä tultava. Viulu löysi muistojen syövereistä vähän Vivaldia, Järnefeltiä ja Händeliä. Piano taas rohkaisi laulamaan mukanaan sydämen kyllyydestä. Musiikki ei tunne rajoja, vaan on avoinna kaikille. Rytmi sykkii jokaisen sydämessä. Olipa puhdistava kokemus.


" Musiikki karkottaa vihan niistä, jotka eivät rakasta. 
Rauhattomille se antaa rauhan, itkevät se lohduttaa. 
Ne, joiden tie on tukossa, löytävät uusia polkuja ja
niille, jotka torjuvat kaiken, kasvaa uutta varmuutta 
ja toivoa. "

Pablo Casals


Hyvää viikonloppua kaikille!

torstai 12. huhtikuuta 2012

pääsiäisenaika

Pääsiäinen sitten tuli ja meni ja nyt sitten ryhdytään odottamaan vappua, vai onkohan tässä jotain muuta merkittävää tapahtumaa ennen sitä? On jotenkin mukavaa ja minulle selvästi hyvin tyypillistä jaotella kuluvaa vuotta erityisten tapahtumien, pyhien, juhlien ja reissujen mukaan. On niin kiva, kun edessäpäin on jotain erityistä mitä odottaa. Ehkä tämänlainen ajattelutapa korostuu ainakin minulla nyt erityisesti, kun expat-elämää vietetämme. Suomessa normiarjen kuvioissa olemme toisinaan niin kiinteästi kiinni arjessa ja työelämän haasteissa, että juhlapyhätkin tupsahtavat usein eteen kuin sattumalta ja sitten tuleekin kiire kaiken valmistelun kanssa. Täällä arki on paljon hidastempoisempaa ja omalla "kovalevyllä" on jotenkin paljon enemmän tilaa, joka taas mahdollistaa suunnitella asioita perusteellisemmin ja tehdä välillä jotain extraa, jota ei Suomessa saisi aikaiseksi.

No, palatakseni siihen Pääsiäisenaikaan. Saimme kovasti odotettuja vieraita Suomesta ja vietimmekin monta elämyksentäyteistä päivää. Täytyy sanoa, että ihan ihan itsellenikin oli erityisen mukavaa saada ystävä kylään, jonka kanssa jutut jatkuivat siitä, johon 8 kuukautta sitten jäimme. Keskustelun helppous ja se, että toisen kanssa on heti sillä tutulla aaltopituudella, on selkeästi asia jota olen kaivannut. Kiitos Riitta! Alla kuvin kerrottuna jotain erityisiä tapahtumia...

Vastaanottokomitea kaikessa pienuudessaan (minä otin kuvaa) Wroclavin uudella lentokentällä odottamassa vieraita saapuvaksi. 



Pääsiäinen on herkuttelun aikaa (varsinkin täällä Puolassa, jossa Pääsiäistä edeltää paastonaika).
Tottahan mekin toteutimme tätä, vaikka paasto olikin jäänyt väliin. Sattuipa niinkin, että vieraista kahdella; äidillä ja nuorimmalla tyttärellä oli syntymäpäivät, joten senkin tähden kakku koristi pöytää.



Ravintoloissa piti tietysti myös käydä ja etenkin viimeisenä iltana vierailu vanhankaupungin torilla, Rynekillä ja jo aiemmin hyväksi todetussa italialaisessa ravintolassa, Da Andreassa oli onnistunut. Emme pettyneet tälläkään kertaa. Jälkkäritkin olivat maistuvia ja creme brulee taisi olla se suosituin valinta.






Emme me pelkästään jälkiruoilla eläneet ja tässä pienen mainoksen kera kuva erittäin hyvästä sushiravintolasta nimeltä, Sakana. Sushi oli suhteellisen uusi elämys vieraillemme, mutta luulen, että tämän jälkeen kynnys vierailla sushilla useammin madaltui. Sushi oli nimittäin erittäin maukasta ja erityistä oli sekin, että sushintekomestari teki toiveidemme mukaisia luomuksia siinä ihan valvovien silmiemme alla. Mestari myös ehdotti makuja, joista saattaisimme pitää ja osui siinä oikeaan. Sushit muuten matkaavat lautasilla veneissä, jotka seilavat pöytien ympäri. Nopeat sitten nappaavat herkut niiden lipuessa ohi, toisten jäädessä nuolemaan näppejään. Tosin sushimestari pyöräytti pikaisesti uudet herkut veneisiin.

Yksi etukäteen mietityistä retkikohteistamme oli Ardspach, Rock Town, Tsekeissä. Meiltä oli sinne reilun parin tunnin ajomatka ja jo melko alkuvaiheissa  matkaa ymmärsimme, että vaikka etäisyys ei ole kovinkaan kaukana, niin sääolosuhteet ovat aivan toiset kuin kotikaupungissamme. Wroclawissa on kevät jo melko pitkällä, mutta Ardspachissa oli vielä ihan talvi. Nämä skandinaavit taisivatkin olla näky sinänsä, kun kevättakeissa ja converseissa pistelimme menemään lumisilla reiteillä. Muut olivat nimittäin varustautuneet vaelluskengin ja sateenkestävin asuin.

Paikka oli lumoavan kaunis ja olihan se jotain hyvin erilaista, kun ympärillämme oli suuria erityisenmuotoisia kiviä, kuin taivaalta tipahtaneina. Kuvat eivät mitenkään anna asialle oikeutta. Kyllä jääkausi on saanut kummia aikaan. Paikka oli sen verran eksoottinen, että sinne kyllä pitäisi mennä toistamiseen, vaikka tällä kertaa kesäaikaan. Tätä reissua tällä kertaa selkeästi häiritsi lumisade ja kylmyyskin. Silti kannatti käydä.





Tämän kivimuodostelman nimi oli osuvasti "The Lovers"


Puolet porukastamme käytti yhden päivän myös Auschwitzissä vierailuun. Kyseinen paikka ei kyllä ole mitenkään mieltä kohottava, mutta meillä täällä Puolassa vieraillessa on hyvä mahdollisuus käydä tuolla historiallisesti merkittävässä, vaikkakin karmaisevassa paikassa. Kuuluuhan se myös yleissivistykseen. 

Siellä käytyään ei vaan voi mitenkään ymmärtää, että miten ihminen on saattanut olla toiselle ihmiselle niin paha?! Vaikka koulussa olemme historiamme lukeneet, niin vasta tuolla ymmärtää tuhon järjestelmällisyyden ja laajuuden. Siellä tapettiin ja tuhottiin 1,5 miljoonaa ihmistä, elämää. 


"Työ vapauttaa" - vai vapauttiko?

Sähkköpiikkilanka-aita, joka koitui monen kohtaloksi. 
Kaiken kaikkiaan vietimme monta ikimuistoista päivää Sirolan poppoon kera ja toivottavasti saamme heidät vierailulle vielä toistamiseen. Haikeiden hyvästien jälkeen on paluu arkeen ja sitten alammekin jo odotella seuraavia vieraitamme - vai oliko se vappu seuraavaksi? ;)

tiistai 3. huhtikuuta 2012

kuva-arvoitus

Minua on jo viikon päivän vaivannut eräs asia - Mikä on tämä kauniin keltainen pensas, joka on ennen lehden tekoa pukannut keltaiset kukkaset varsistaan? Osaisiko joku mahdollisesti kertoa minulle vastauksen tähän mieltä askarruttavaan asiaan? Tuonne kommenttikenttään voipi vastata, ken viisas osaa ;). Tässä lähikuvassa keltaiset kukkaset, joita on siis koko pensas pullollaan. 


Tässä pensas kokonaisuudessaan. On myös kooltaan melko isokokoinen, pari-kolmemetrinen.


Näitä keltaisia puskia on täällä paljon. Nyt kun vielä lehdet eivät ole puissa kunnolla hiirenkorvia suuremmiksi puhjenneet, niin kävelyllä kulkiessa näitä pääsiäisenkeltaisia pensaita voi nähdä ihan joka puolella. Olihan postaus tämäkin, mutta kun ei itse tiedä niin täytyy kysyä viisaammilta. Mukavaa tiistaipäivän jatkoa. Täällä on säätiedoista poiketen ollut ihanan aurinkoinen ja lämmin (+16) kevätpäivä. 

maanantai 2. huhtikuuta 2012

nam, juustokakkua

Leivoin eilen Baileys-juustokakun, jonka tänään sitten otin matkaan mukaan mennessäni maanantain viuluryhmään. Tarjoilin herkkua muusikkoystävilleni ja kakku saikin erityisen hyvän vastaanoton. Naiset eivät tosin meinanneet uskoa, että olin tehnyt sen ihan itse, omin pikku kätösin. En nyt sitten tiedä, että viestiikö jokin minussa sellaista, että en olisi kakkujenleipojatyyppiä. Tai sitten selitys voisi olla se, että he itse eivät useinkaan makeita leivonnaisia leivo. Soitannan jälkeisellä kahvi/teehetkellä on kyllä aina herkkuja tarjolla, mutta ovat aina jostain leipomosta haettuja.


Harjoittelemme tätä nykyä erään korealaisen kotona ja saammekin nauttia hyvästä akustiikasta ja jopa flyygelistä. Ryhmämme on mielestäni kehittynyt huimasti ja tänään pureuduimme uusiin nuotteihin, joita olin ryhmällemme tuonut. Sävellykset ovat kahdelle viululle ja melko vaikeita, mutta prima vista-soitto on erityisen hyvää. Jo ensimmäisellä kerralla kappaleet kuulostivat jo melko hyviltä.




Puolalainen viulunsoitonopettajamme Beata.

Korealaisille on kunnia-asia kattaa pöytä aina kauteen sopivilla Villeroy&Boch-astioilla. Niin tänäänkin saimme herkutella astioista, joissa oli pääsiäikuviointeja. Taitavat olla suuria Villeroy&Boch-faneja ;). Talo oli muutenkin koristeltu pääsiäiseen ja kaikki koristeetkin, puput ja tiput olivat tuota samaa merkkiä.

Aherruksen jälkeen on herkkuhetken vuoro. Pöydässä oli tarjolla
myös tuoreita mansikoita. 
Musisoinnissa pidetään pieni pääsiäisbreikki ja tapaamme seuraavan kerran kahden viikon kuluttua.

sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

kodinlaittoa

Tämä viikonloppu sujui toivotusti ihan kotijoukoilla, kotioloissa. Hieman tuli piipahdettua puutarhakaupassa, josta mukaan tuli terassikalusteet. Nyt toivotaan vaan ilmojen lämpenemistä. Olin jo aikaisemmin käynyt katsastamassa terassikalustevalikoimaa ja löysinkin tosi hyvät, mutta valitettavasti terassi oli niille liian pieni. Olin kyllä ihan tyytyväinen näihin valittuihinkin. Vähän kukkia kunhan säät lämpenevät, niin terassista tulee ihan viihtyisä.



Ruokailutilaan hankittiin loppuviikosta senkki, jonka Esa kokosi ja minä järjestelin sinne sisältöä. Keittiömme ei ole liian tilava, joten extrakaappitila tuli tarpeeseen. Ruusuja sain Esalta perjantaina ihan muuten vaan <3.



Ensi viikolla saamme vihdoin pitkään odotettuja vieraita Suomesta. Ihan mahtavaa! Pääsiäinen on jo ovella ja tänään oli Suomessa virpomispäivä. Trulleja on täällä Puolassa turha odotella, mutta pääsiäinen muuten on täällä vuoden suurin juhla. Puola on katolinen maa ja siksikin pääsiäinen on harras uskonnollinen juhla, johon valmistaudutaan siihen kuuluvalla hartaudella. Ennen pääsiäistä paastotaan 40 päivää. Paasto ei tarkoita kuitenkaan totaalista ruoatta olemista, vaan ruoan ja juoman määrää vähennetään. Jotkut eivät syö paaston aikana lainkaan lihaa. Tuona aikana ei myöskään juhlita, eikä ilakoida turhia.

Noidat eivät siis todellakaan kuulu puolalaiseen pääsiäiseen, vaan siihen kuuluu nimenomaan hiljentyminen ja kirkossa käynti, sekä perheen parissa oleminen. Tyypillinen pääsiäistraditio täällä on myös pääsiäiskorin tekeminen ja sen kirkkoon siunattavaksi vieminen. Kori koristellaan mahdollisimman kauniiksi ja sinne laitetaan mm. kinkkua, makkaraa ja kauniiksi maalattuja munia. Kori viedään pääsiäislauantaina kirkkoon papin siunattavaksi ja korin antimia sitten syödään koko pääsiäisenaika nautinnolla ja hartaasti. Maanantai, toinen pääsiäispäivä on juhlapäivä nimeltään smigus-dyngus, jolloin juhlitaan myös talven päättymistä ja toivotetaan kaikille hyvää onnea. Tähän kuuluu tyypillisesti veden pirskottelu ihmisten, varsinkin naisten päälle. Jos siis tuolloin liikkuu ulkosalla täytyy olla varuillaan, tai saa vettä niskaansa. Pääsiäisenaika on täällä kaiken kaikkiaan suuren ilon juhla. Meillä sitä juhlitaan ilman uskontoa hyvien ystävien seurassa!