keskiviikko 23. lokakuuta 2013

valokuvausopissa

Olen jo jonkin aikaa omistanut Nikonin järkkärikameran ja kuvaillutkin sillä ihan kelpo kuvia. Käyttäen tietysti enimmäkseen automaattiasetuksia. Jo pidemmän aikaa olen kuitenkin halunnut oppia käyttämään kameraani ihan oikeasti. Kamera on pullollaan ominaisuuksia, jotka tuntuvat vaikeilta omaksua, mutta joiden ansiosta saa kuvista niin paljon parempia ja laadukkaampia. Tänään sain arvokkaan oppitunnin puolaiselta ystävältäni Annalta. Anna on todella hyvä valokuvaaja ja osasi myös selkeästi neuvoa ja kiinnittää huomiota tärkeisiin ja oleellisiin asioihin. 

Ilman ja valon suosiessa meitä lähdimme kodin läheiseen puistoon, Park Grabiszynskiin kokeilemaan uusia oppeja ihan käytännössä. Alla olevissa kuvissa on kaikissa mietitty jotain tiettyä kuvateknistä asiaa ja sen mukaan on säädetty myös kameran asetuksia. Olen ihan tyytyväinen otoksiini ja mielestäni kuvista huomaa sen, että nyt ei olla räpsitty auto-asetuksella. Mitä enemmän opin, niin sitä enemmän ymmärsin tosiasian, että oppimista on niin paljon että valmiiksi ei koskaan tulla. Päätinkin nyt pyrkiä oppimaan pienin askelin ja vähän kerrallaan. Tämä on hyvä alku. Kiitos Anna! 



Tämä valtava mistelipuu on lenkkireittini komistus. 

Tässä harjoiteltiin juoksevan veden kuvaamista. 

Sorsarouva iltapäiväuinnilla. 



Tämän tarkoitus oli tarkentaa kohteeseen ja saada tausta näyttämään sumealta. 

Tämä on suosikkini. Syksyn värit ovat niin kauniit. 








Koti kuvattuna monumenttimäeltä täydellä zoomilla. 

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Sunnuntain italiamenu

Ihana ja aurinkoinen sunnuntai sai tämän "kokkikolmosen" innostumaan ja päätinkin kokeilla kerralla ihan kahta ennenkokematonta reseptiä. Viikolla tein yhdessä suomityttöjen kanssa täsmäiskun tuohon shoppailijoiden paratiisiin TkMaxxiin, josta onnellisena kannoin kotiin kauan havittelemani pastakoneen. Eikä ihan minkä tahansa pastakoneen, vaan Jamie Oliver-merkkisen. Koneisiin hieman etukäteen tutustuneena olin päättänyt, että pastakone saisi olla sellainen, jossa olisi mahdollisimman vähän irrotettavia osia ja joka muutenkin olisi helppokäyttöinen. Tämä kone on sellainen. 


Sitten ei muuta kuin tuorepastataikinan tekoon. Kaupasta olin ostanut erityisiä durumvenhäjauhoja, jotka soveltuvat parhaiten pastan tekemiseen. Taikinan teko oli helppoa, mutta oikeanlaisen sitkon saamiseksi joutui taikinaa vaivaamaan ja venyttämään kyllä melkoisesti. Kun sain taikinasta lopulta mieluista, laitoin sen kelmuun lepäämään.



Pastan vetäytyessä hyödynsin aikaa tekemällä nopean ja helpon Ricotta-Limoncello kakun. Näin tähän ohjeen Sikke Sumarin ohjelmassa ja heti kiinnostuin siitä. Limoncelloakin sattui edellisen Italianreissun jäljiltä vielä kaapista löytymään. Laitan tähän ohjeen, jos joku vaikka innostuisi kokeilemaan. 

Taikina: 
300 g vehnäjauhoja
100g sokeria
200g voita (kylmää)
3 keltuaista

Kaikki sekaisin ja nypitään taikina nopeasti murutaikinaksi. Taikina saa siis olla ihan sellaista hiekkamaista. Vuoraa kakkupohja leivinpaperilla ja laita puolet muruista vuoan pohjalle. Kannattaa painella murut pohjaa vasten tiiviiksi levyksi. 

Täyte:
500g ricottaa (2 purkkia)
100g sokeria
3 rkl limoncelloa (laitoin hieman enemmän)
puolen sitruunan raastettu kuori

Sekoita täytteen aineet keskenään ja lisää vuokaan pohjan päälle. Ripottele loput pohjataikinan muruista juustotäytteen päälle. Paista 170 asteisessa uunissa n. 30 minuuttia. Helppoa ja hyvää!

Saatuani kakun uuniin aloin valmistautumaan pastan tekoon. Hetken pastakonetta tutkailtuani, ymmärsin kuinka sitä kuuluu käyttää. Taikina oli vetäytynyt juuri sopivasti ja sitten ei kuin veivaamaan. Homma oli tämäkin helppoa ja hauskaa. Ja olo oli kuin masterchefillä. ;) 




Koneen käyttö oli siis helppoa, mutta kun olin saanut levyt sopivan ohuiksi ja seuraavana vaiheena oli käyttää koneen tagliatelleterää, niin huusin tyttäreni apukäsiksi mukaan. On paljon helpompaa, kun toinen on vastaanottamassa nauhapastaa kaksin käsin. Tarkoituksena on saada pasta ulos koneesta niin, että nauhat eivät suotta mene solmuun keskenään. Laitoimme pastan hetkeksi kuivumaan ennen keittämistä ja siinä välissä olikin sopivasti aikaa tehdä kastike pastalle valmiiksi. Carbonara oli päivän valinta.

Keitin pastan runsassuolaisessa vedessä ja sekoitin yhdessä kastikkeen kera. Täytyy sanoa, että itsetehty pasta oli kyllä ihan eri makuista, kuin kaupasta kotiin kannettu. Samaa sanoivat muutkin nälkäiset suut. ;)


Sunnuntain italiamenu täydentyi siis kahvilla/teellä ja Ricotta-Limoncello-kakulla. Kakku oli maukasta ja meidän mieleemme juurikin sopivan happamanmakeaa. Mums!



sunnuntai 6. lokakuuta 2013

puusavotta ja mökin perustukset

Kuten viime postauksessa kerroin, laitettiin hihat heilumaan mökinrakennuspuuhissa ihan samantien. Hieman jännitettiin, että kuinka nopeasti rakennusluvat tulevat, mies kun oli jo varannut lennot Suomeen puunkaatotalkoisiin. Rakennuslupa tuli sopivasti päivää ennen puunkaadon aloitusta, joten siltä osin kaikki oli hyvin. 

Ison mökin sijoittaminen tontille jäi miehen päätettäväksi. Itse olin tehnyt kesällä paikan päälle sellasen pikavierailun, jonka aikana olin vaan niin hullaantunut kaikesta, että mökin paikan katsominen jäi varsin pieneksi. Kotona Puolassa yritimme muistella tontin korkeuseroja yms., mutta parhaaksi koitui päätöksenteko paikanpäällä. Mökille löytyikin oiva paikka ja sitten vuorossa olikin puiden kaataminen pois uuden rakennuksen alta. 


Isäni korvaamaton apu oli tarpeen, jotta hommat lähtivät käyntiin. Toisena päivänä talkoovahvuuteen lisättiin myös pari hyvää ystävää, joiden ansiosta viikonloppu riitti kuin riittikin homman loppuunsaattamiseen. Urakka taisi kyllä olla melkoinen ja lämmin ilma ei tehnyt siitä yhtään helpompaa.




Pitkän ja raskaan talkoopäivän jälkeen sai oma väki lopultakin testata myös saunan ja järven. Saunasta sai kuulemma hyvät löylyt ja ei järvivesikään hullumpaa ollut.

Saunamökki ilta-auringossa. 
 Mies tuli takaisin Puolaan, mutta hommat tontilla jatkuivat. Onneksemme tontin ja paikan myyjä/rakentaja lähti mukaan jatkamaan kanssamme tätä projektia. Hän siis laittoi samantien pyörät pyörimään ja heti seuraavalla viikolla alkoivatkin kaivinkoneet jylläämään ja perustusten teko käynnistyi. Tarkoituksena on tehdä perustukset valmiiksi ennen talven tuloa, joten keväällä hommat pääsevät jatkumaan hetimiten hirsitoimituksen tultua.










Hommat näyttävät kuvienkin varjossa sujuvan oikein mallikkaasti. Itselleni jää vaihtoehdoksi nähdä ja kuvitella kaikki näin valokuvien kautta. Samoin yritän kuvitella pohjapiirrosten avulla, että miltä mökin sisällä tulisi näyttämään. Yhtälailla olen saanut luvan pohtia omia mieltymyksiäni sisustuksen suhteen. Se onkin hieman hankalampaa, kun kaikkea mahdollista ja mahdotontakin on tarjolla yltäkylläisesti. Jotta saisin omia ajatuksiani hieman jäsenneltyä, päätin perustaa "mökkikansion", johon kerään sekä valokuvia tämän projektin ajalta, mutta myös inspiraatiokuvia. Kuvia katsellessa on helpompi päästä käsitykseen siitä, että mikä näyttää omissa silmissä kivalta ja mikä taas ei sytytä niinkään. 




On tässä puuhaa kerrakseen, mutta juuri nyt en osaa kuvitella mitään tämän mukavampaa. 

saunamökki

Kesällä suuri unelmamme täyttyi ja löysimme unelmiemme mökkipaikan järven rannalta. Olemme etsineet sopivaa mökkiä jo useita vuosia. Nyt kuin sattuman oikusta, juuri kun lomailimme kotisuomessa tarjolle pompsahti kesäpaikka, joka tuntui välittömästi omalta. Lomamme oli juuri loppumaisillaan ja se asettikin mökkikaupoille ylimääräisiä, aikataulullisia haasteita. Kaikki kääntyi kuitenkin lopulta eduksemme ja saimme mökkikaupat tehtyä juuri ja juuri ennen kuin piti lähteä takaisin Puolaan. Siinä vaiheessa kyllä tuntui siltä, että olisi ollut ihanaa jäädä vielä joksikin aikaa. Ilmat olivat ihanan aurinkoiset ja lämpimät - juurikin ihanteelliset mökkeilyyn.

Mökkitontilla on valmis, upouusi saunamökki, joka oli kovasti mieleemme. Ensi kesänä perheemme voi siis asustaa mökillä suomiloman ajan ja ystävät ja sukulaiset säästyvät meidän hyyryämiseltämme. Harmillista oli se, että koska lomamme oli lopussa mökkikaupat tehdessämme, emme todellakaan ehtineet edes saunaa korkkaamaan ja koko paikankin ehdimme nähdä pikaisesti vain kaksi kertaa.



Tontti on mieleni mukaisesti jätetty kasvillisuudeltaan luonnontilaan. Jonkunverran hommaa tulee olemaan tietysti pusikoiden raivauksessa ja siistimisessä, mutta mielestäni parasta on se, että säästymme nurmikoiden ajamiselta ja rikkaruohojen kitkemiseltä kukkapenkistä silloin kun olemme mökillä. Perussiisti, luonnontilainen mökkipiha on mielestäni ok. 



Ranta oli myöskin mieleinen. Saunasta pääsee sopivasti pulahtamaan vilvoittamaan järviveteen ja odotamme myös ensi kesän rauhallisia souteluja ja kalastelua.

Sauna on sanalla sanoen kiva. Se oli siisti, taidolla tehty ja muutenkin hyvännäköinen. Extrabonuksena ja yllärinä tuli se että tontilla on porakaivo, josta tulee vesi sekä saunaan, että keittiöön. Juomavesiä ei siis tarvitse tuoda tullessaan. Se ei ollut meille mikään "must be", mutta nyt näin jälkikäteen ajatellen, helpottaahan se hieman eloa ja oloa sitten mökillä ollessamme. En malta odottamaan, että pääsen saunomaan.



Saunamökin sisätilat itsessään eivät ole kovinkaan suuret, mutta parven ansiosta mahdumme sinne varmaan ihan mukavasti. Pienenpieni keittiö sisältää kaiken sen, mitä tarvitaan. Mökin kalustaminen jää ensi kesään ja toiveissa olisi myös jossain kohtaa hieman vaalentaa seinien väriä. Toiveena olisi vaalea kuultomaalaus, joka valaisisi ja avartaisi pientä tilaa. Tämän mökin käyttö muuttuu myöhemmässä vaiheessa enemmänkin vierasmökiksi/ saunamökiksi, kun jo suunnitteilla oleva isomökki valmistuu.




 Jotta homma ei kävisi liian helpoksi, päätimme ryhtyä toimeen ja aloittaa isomman mökin suunnittelun ja rakentamisen hetimiten. Mitä sitä nyt tässä kohtaa enää pitkittämään, kun lopullinen tarkoitus on kuitenkin saada mökkitontille meidän perheelle sopiva huvila. Kontion hirsitoimitus tulee tontillemme ensi maaliskuussa ja pohjat ja perustukset olisi tarkoitus saattaa valmiiksi jo ennen talvea. Mökin valinta ja suunnitteleminen ei ollut ihan helppoa, mutta suuret suunnat on nyt päätetty. Sisustuksen suunnitteleminen tuo itselleni mukavaa extratekemistä syksyyn ja talveen. Se onkin mukavaa puuhaa, joskin myös hieman haastavaa näin kun ulkomailla asutaan. Täällä ei ole samanlaista mökkiasumista, kun koko maassa ei juuri ole järviäkään. Täältä ei siis siihen juuri apua ole tulossa. Mukavinta onkin katsella sisustusohjelmia ja bongailla niistä pieniä vinkkejä. Lehtiä selaillessa huomaa myös katsovansa etenkin kuvia sillä silmällä, että miltähän tämä tai tuo näyttäisikään meidän mökillämme. Raha asettaa tietysti omat rajoitteensa ja koska mökinrakennus on melkoinen projekti, niin kompromissit ovat tarpeen. Nyt ei ole mahdollista saada kaikkea sitä mistä unelmoi, mutta ei se ole tarpeenkaan.

Ajattelin jatkossakin dokumentoida meidän mökinrakennusprojektia tänne blogiini, kun se näyttää selkiyttävän myös omia ajatuksiani. Rakennusprojektin toteuttaminen näin välimatkan päästä ei ole ihan helppoa ja luulenkin edessämme olevan vielä monta monituista hankaluutta ja kommellustakin. Tuleepahan sitten kirjattua kaikki muistiin autenttisesti. Vinkit voivat olla tarpeen ja muutkin kommentit lukijoilta olisivat taatusti kullanarvoisia.