torstai 3. toukokuuta 2012

seikkailu Berliinissä jatkuu...

Heräsimme hyvin nukutun yön jälkeen hotellissa ja aamupalalla käytyämme suuntasimme Oonan kanssa kävellen katsastamaan kaupungin tarjontaa. Saimmekin erittäin hyvin kulutettua aikaamme kävellen ja aina kiinnostavan paikan kohdattuamme jäimme sitä ihailemaan ja valokuvaamaan. Poikkesimme lukuisissa kaupoissa ja helmenä mainittakoon tämä suurensuuri, kolmikerroksinen Desigual, jossa ylhäällä sijaitsi vielä kaiken kukkuraksi Outlet. Onneksi pysyimme maltillisina ja sieltä tuli mukaan vaan yksi hame minulle. 


Kaupungilla kiertely helteisessä ilmassa vaati välillä taukojen pitämistä ja piipahdimmekin hetkeksi kahvilaan ja lepuutimme kävelyn rasittamia jalkojamme. Jatkoimme myös samalla suomalaisten bongailua ja jostain kumman syystä ilman puhetta kuulemattakin suomalainen tunnistaa suomalaisen. Mistähän se johtuu? Eihän meillä ole edes mitään ulkonäöllisiä erityispiirteitä, kuten esim. aasialaisilla. Monasti ehdimme sanoa, että "nuo ovat kyllä suomalaisia" ja osuimme oikeaan.

Ihana Oona!
Pidimme keskellä päivää pienen jalkojenlepuutustauon hotellilla ja mietimme seuraavaa siirtoa. Päätimme sitten lähteä seikkailemaan metrolla päästäksemme Potsdamer Platzille. Kaikki sujuikin hyvin, kunnes nousimme metrotunnelista ylös ja katsastelimme, että missähän suunnassa tuo suuri kauppakeskus oikein on? Tovin siinä pyörittyämme löysimme sinne ihan kuin vahingossa. Saksalaisella tarkkudella olisi luullut löytyvän jokin opasviitta metron läheisyydestä, mutta näin ei ollut. Eräältä paikalliseltakin tiedustelimme kauppakeskuksen sijaintia ja hän neuvoi meitä aivan väärään suuntaan.

Potsdamer Platzin läheisyys ei muuten ole erityisen kaunista seutua. Mahtavan kokoiset betonihirviöt nousevat yläilmoihin joka puolella ja kaiken kruunaa tuo kammottavan näköinen pinkinpunainen kaasuputki joka kiemurtelee pitkin poikin katujen yli. Rakentamisessa ei ole ollut mitään yhtenäistä "punaista lankaa", vaan vierekkäin mahtuvat olemaan harmaat ja karut talot, modernit lasipalatsit sekä punatiiliset asuinkerrostalot. Ympäri pyöriessä voi nähdä monen eri aikakauden rakentyylien yhdistymisen.



Aikamme shoppailtuamme lähdimme metrolla takaisin "kotikulmillemme", mutta Oona ei voinut vastustaa ostaa ensin matkaevääksi frozen jogurt- herkkua. Mustavalkoraitainen Oona sopi hauskasti tuohon punavalkoraitaiseen kauppaan. :)

Kokopäiväisen kävelemisen uuvuttamina suorastaan kaaduimme hotellihuoneen sänkyihin ja eipä illalla nukkumattia tarvinnut kauan odotella. Kiva reissu kaiken kaikkiaan ja hyvästit Saksalle tältä erää!


1 kommentti:

  1. Käyhän kurkkaamassa blogiini,siellä on sinulle haaste :)

    VastaaPoista