perjantai 28. joulukuuta 2012

meidän joulu 2012

Lähdimme kotisuomeen joulunviettoon ja omat tonttutyttömme olivat iloisia. Meillä Puolassa ei lumesta ole siis tietoakaan ja näin Jouluna sitä tosissaan kaipaa, jos ei muuten niin luomaan tietynlaista suomalaisromanttista Joulutunnelmaa.  

Lähtöpäivän aamuna kotona Puolassa. :)

Kotimatka sai mukavia ja yllättäviäkin käänteitä, kun lentokentällä totesimme muutaman muunkin suomalaisen "kotiutuvan" samoilla lennoilla. Yllättäväksi asian teki se, että tutustuimme kolmeen uuteen kaupungissamme asuvaan suomalaiseen. Niin sitä olemme luulleet tuntevamme kaikki kaupungin suomalaiset, mutta kuinka väärässä olimme olleetkaan. Olipa mukavaa matkata isommassa porukassa ja samalla jutustella ja vaihtaa kokemuksiamme kaupungista. 

Suomessa oli juuri niin kaunista ja kylmää kuin kuvittelimmekin. 




Mummulan eläimet.

Joulupuuhista oli meidänkin suomenreissu tehty. Tonttuilimme ystävien luona ja vaikka aikataulu oli kiireinen, niin oli ihan mahdottoman mukavaa tavata tärkeitä ystäviä, vaikkakin ihan pikaisesti.  Shoppailimme myös hiukan tuomisia matkaan mukaan puolaan. 

Joulukuusi puettiin tyttöjen toimesta asuunsa jo aatonaattoiltana. On mukavaa herätä jouluaattona, kun kuusi kimaltaa jo loistossaan ja on meillä jokunen pikkutonttukin tavannut hiipparoida yön pimeinä tunteina tuomaan paketteja kuusen juurelle. Tänä vuonna oli muuten Unnan vuoro ripustaa latvatähti. Tästä asiasta kun väännetään kättä joka joulu. Nyt asia on dokumentoituna tänne, niin ensi jouluna tähtivuorossa on Oona. Dokumentoidaan tähän myöskin se, että tänä vuonna Oona löysi mantelin riisipuurosta. :)




Jouluperinteisiin aina Suomessa ollessamme on kuulunut haudoilla käynti ja useana jouluna Esa ja isäni ovat seisoneet myös kunniavartiossa. Niin tänäkin vuonna. Tämä Metsäkansan kirkko on muuten myös vihkikirkkomme. 






Kävimme myös toisten isovanhempien haudalla Viialassa. Juuri tuohon aikaan alkoi hämärtymään ja luonto olikin kauneimmillaan. 




Hautausmaareissun jälkeen oli vuorossa tietysti joulusauna ja jouluruoka. Taisimme olla 




Iltaa vietettiin tunnelmallisesti yhdessä isovanhempien kanssa ja Unnatonttu jakoi lopulta lahjatkin kuusen alta omistajilleen. Kylläpä olimme taas olleet kilttejä, ainakin mikäli lahjamäärään on uskomista. Kiitos vielä kaikille pukin apureille. 


Joulupäivänä saimme siskoni ja perheensä myös mummulaan. Olikin erityisen mukavaa nähdä pitkästä aikaa. Ilta huipentui jalkapallopelin pelaamiseen ja saimme aikaiseksi myös melkoisen sanajahtiturnauksen. Kylläpä serkkupojat olivat taas kasvaneet. 



Tapaninpäiväaamuna varhain lähdimme takaisin kotimatkalle. Pakkasta oli -20, joten illalla Puolaan saapuessamme hämmästys oli melkoinen, kun lämpöä oli +10 ja lunta ei ollut edelleenkään. Saa nähdä miltä Suomessa näyttää tammikuun lopussa, kun sinne seuraavan kerran matkaan? 

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

piparitalkoilua

Ikea oli mennyt myymään valmiit piparitaikinansa loppuun, joten oli ryhdyttävä itse taikinantekoon. Kaiken lisäksi pipareita oli päästävä leipomaan heti, joten kokeilin ensimmäistä kertaa tehdä taikinaa, jonka voisi leipoa pipareiksi samantien. Taikinan teko oli äärimmäisen helppoa ja taikinasta tulikin hyväntuntuista, pehmeää ja helposti leivottavaa. Mukavinta oli se, että leipomaan tosiaan saattoi ryhtyä ihan samantien. Tässä ohje, jota käytin:

Lämpimänä leivottavat piparkakut

3 dl siirappia
285 g sokeria
1 ½ tl inkivääriä
1 ½ kanelia
2 tl pomeranssin kuorta

yllä olevat aineet kiehautetaan 

285 g voita
1 rkl soodaa
2 munaa
n. 900 g vehnäjauhoja

Voi lisätään kattilaan, jolloin seos jäähtyy. Loput aineet sekoitetaan joukkoon ja leivotaan. 200 asteessa n. 8 min.

Tavallisten piparkakkujen lisäksi piti tietenkin tehdä se perinteinen piparitalo. Esan lempipuuhaa ei oikeastaan ole tuo talon kasaus, mutta hänelle se on vuosien varrella kuitenkin aina langennut. Jos jollakulla on erityisen hyviä neuvoja siihen kuinka se olisi viisainta tehdä, niin niitä otetaan ilolla vastaan. On vaan niin vaikeaa välttyä sormien palamiselta kuumassa sokerissa ja on siinä kokoamisessakin aina omat haasteensa. 


Huomenna meillä kokoontuu taas viuluorkesterimme, jossa soitan yhdessä korealaisten kanssa, puolalaisen johtajan johdolla. Parin tunnin soitannan jälkeen meillä on aina tapana kahvitella ja keskustella maailman menosta. Leivoin siis meille kahvin kera kastettavaksi myös tilanteeseen sopivia suomalaisia pipareita. 

 


maanantai 10. joulukuuta 2012

joulun odotusta

Jokunen aika on taas päässyt vierähtämään viimeisimmästä blogin päivityksestäni, mutta täällä sitä vielä ollaan. Joulukiireet ovat ottaneet hieman aikaa ja jotenkin on ollut muutenkin saamaton olo tämän blogin suhteen. Kameraakaan en ole juuri mukanani kuljetellut, joten kuvatkin ovat olleet vähissä ja sitä myötä jutunaiheet. 

Joululahjat on nyt suurilta osin hankittu ja kortit askarreltu, joten nyt on aikaa myös bloggaamiseen. Viikonloppuna saimme viettää aikaa hyvien ystäviemme kanssa, jotka saapuivat viikonloppuvisiitille kaupunkiin. Kävimme myös yhdessä kaupungilla syömässä ja tietysti pyörähdimme myös joulutorilla. 




Hauskana yksityiskohtana nappasin kuvat torin kulmalle, kuusen edustalle tuodusta postilaatikosta. Tarkemmalla tarkastelulla hämmästykseksemme huomasimme, että tähän boxiin on siis tarkoitus tipauttaa kirjeet, jotka haluaa toimitettavan Joulupukille. Näin ne kulkeutuvat taatusti sinne ainoalle oikealle pukille, joka Suomen Rovaniemellä asustaa.


Onhan tuo Rynekin Joulutori erittäin tunnelmallinen paikka. Varsinkin nyt, kun saimme pienen hennon lumipeitteen ja muutaman pakkasasteen. Gluhwein tekee kauppansa ja onhan se mukavaa hörppästä kupponen kuumaa ja aistia torin tunnelmaa.




Onhan tuo torin kuusikin taasen komean näköinen ilmestys. Tänä vuonna lähdemme Suomeen Joulunviettoon, joten kotiimme ei kuusta taida tulla. Olen kyllä jo vuosia pohtinut tekokuusen hankintaa, mutta vielä ei ole riittävän kaunista ja luonnollisen näköistä tullut vastaan. Periaatteessa suhtaudun kielteisesti tekoversioihin, mutta itse olen kuuselle melkoisen allerginen ja kärsin joka joulu ikävistä oireista, joten olen nyt alkanut hieman taipumaan tässäkin asiassa. Pidän kyllä aidon kuusen tuomasta tuoksusta, mutta siinäkin jokin minua allergisoi. Silmät punoittavat, hengitys vaikeutuu ja iho kutisee. Koskeakaan en voi kuuseen lainkaan, kun muuten saan iholle punaisia, kutisevia paukuroita. 

Koti on kuitenkin jo decoreerattu sopivan jouluiseksi. Se ei paljoa vaadi, kun vaihdoin tyynyt ja viltit sopivan värisiksi, otin esille muutaman joulukoristeen ja tietysti paljon kynttilöitä. Meidän Joulumme on tehty punaisesta ja valkoisesta.