perjantaipäivitys

Nyt se on sitten tehty! Kyllästyin Joulun jäljiltä itseeni ja tähän kotona yksin kuntoilemiseen ja tänään sitten menin ja otin kuukausikortin Aquaparkin kuntosalilta. Kävin ensin keskiviikkona vähän tunnustelemassa, että olisiko edelliskerrasta tutuksi tullut paikka se oikea, vai pitäisikö uudistua siinäkin suhteessa ja valita uusi. Tässä kaupungissa näitä uusia ja hienoja kuntosaleja riittää.  No, keskiviikkona tuli jotenkin sellainen hyvä tuttuuden tunne, joten päätin että mitä sitä suotta vaihtamaan. Tuolla osaan toimia ja käyttää laitteitakin jo entuudestaan. Siellä muuten näytti olevan muutama sama tuttu ohjaajakin vielä töissä. Tokkopa minua tunnistavat ja muistavat, kun olin viimeksi blondi.

Siivoojan tullessa tänään aamusella, minä puolestani siis lähdin reippaasti kuntoilemaan. Olin saanut houkuteltua tässä lähellä asuvan suomalaisäidin, Jonnan mukaani ja luulen, että hänkin hieman innostui. Viime kerralla Puolassa ollessa kävin salilla ahkerasti Selinan kanssa. Se on aina parempi, jos on joku jonka kanssa mennä yhdessä. Silloin kiusaus olla menemättä ei ole niin suuri ja jos joskus vähän laiskottaakin, niin silloin se toinen voi tsempata liikkeelle. Tykkään minä siellä yksinkin käydä, joten se ei ole mikään ongelma sekään. Silloin vaan laitan "luurit" korville ja kuuntelen jotain menevää ja inspiroivaa musiikkia.

Ei tuo onneksi kovin kallista lystiä täällä ole, kun kuukausikortti maksaa n.30 euroa ja siihen kuuluu myös jumpat, zumbat, pilatekset yms., jos niissä haluaa käydä. Sitten siinä on vielä se hyvä puoli, että halutessaan voi mennä aquaparkin puolelle saunaan. Saunassa ei ole tullutkaan käytyä kohta viiteen kuukauteen. Sitä jo todellakin kaipaa.

Esa on tällä hetkellä jokavuotuisella poikien laskettelureissulla Itävallan St. Antonissa. Hieman jännitti tuo reissuun lähtö, kun siellä on tullut valtaisasti lunta ja lumivyöryiltäkään ei olla vältytty. Korkealla on lunta lähes kuusi metriä ja alhaalla laaksossakin kuulemma kahden metrin paikkeilla. Vannotimme matkaan lähtiöitä pysymään tällä kertaa merkityillä reiteillä, kun lumivyöryvaara on ilmeinen. Ensimmäinen laskupäivä oli kuulemma loistava.  Aurinko paistoi kuvistakin päätellen täysin siniseltä ja pilvettömältä taivaalta.

Esa on kyllä niin reissunsa ansainnut ja muutenkin pienen irtioton työnteosta, joka on ollut melkoista tämän projektin kanssa. Tunnit eivät ole tahtoneet päivässä piisata, kun töitä on ollut todella paljon. Toivottavasti parin kuukauden päästä hieman helpottaa, kun tehtaan pitäisi käynnistyä.

Oonalla alkaa tänään parin viikon talviloma. Hänellähän oli varsin lyhyt joululoma ja puolalaisten koulujen kalenterin kuuluu loma tässä kohden. Keväällä sitten ei muita lomia olekaan pientä pääsiäisbreakiä lukuun ottamatta. Unnalla taasen oli pitkä joululoma ja hän kun on kansainvälisessä koulussa, niin siellä on ihan oma lomakalenterinsa. Unnan hiihtoloma on viikolla kahdeksan, jolloin olemme tulossa Suomeen.

Lisää kuvateksti

Loman alkamisen kunniaksi hain Oonan koulusta ja toimin samalla hieman paparazzina. Näin iloiselta tyttö näytti autoon tullessaan.

Mietimme kovasti, että mitä Oona voisi lomalla touhuta ja taisin jopa ehdottaa jotain pientä reissuakin kahdestaan tehtäväksi. Lopulta hän sitten sai sanottua, että kaikkein mieluisinta olisi reissu Suomeen. Sitten ei muuta kuin lentoja etsimään ja löytyiväthän ne. Tyttö sitten lentelee ihan ensimmäistä kertaa yksikseen Wrocsusta Munchenin kautta Helsinkiin ja takaisin. Ainut jännityksen paikka taitaa olla tuo menomatkan vaihto, kun vaihtoaikaa on vaan puoli tuntia. Toivotaan, että ensimmäinen kone ei ole myöhässä.

Oona on itse luonut ohjelmansa, johon kuuluu yöpymisiä kavereilla, mummulassa ja kummilassa ja aikoo hän vanhaan kouluunkin mennä yhdeksi päiväksi. Tosi kiva, että Oona saa myös tällaisen irtioton arjesta. Jaksaa sitten taas innolla ahertaa koulun eteen, kun on ensin ladannut vähän akkujaan.

Huomenna muuten olemme suomalaisporukassa menossa äänestämään. Äänestysliput tulivat siis tännekin ja meidän on mahdollista käydä äänestämässä tänään tai huomenna Ruotsin konsulaatissa. Pitäähän sitä kansalaisvelvollisuus täyttää, kun ei sentään tarvitse Varsovaan asti lähteä.

Jalkapallon euroopanmestaruuskisoinin on aikaa 148 päivää. Täällä asia alkaa olla yhä enemmän näkyvillä. Kisathan pelataan Puolassa ja Ukrainassa ja Puolan oma joukkue pelaa alkulohkon pelinsä täällä Wroclawissa. Voin vaan kuvitella sitä fiiliksen määrää, kun täällä ollaan nimittäin aika fanaattisia jalkapallon kannattajia. Olisihan se aika hienoa päästä katsomaan edes yksi peli, pelasivat siellä sitten mitkä joukkueet tahansa. Taitaa tuo lippujen hankinta vaan olla melkoisen hankalaa. Unnan koulun liikunnanope mr. Cooper on hoitanut homman hyvin, kun on päässyt vapaaehtoiseksi töihin stadionille kisojen ajaksi. Siihenkin oli melkoinen hakeminen ja karsinta, kun halukkaita tietysti oli melkoisesti.
Pitihän sitä itsekin käydä tuolla kisasivuilla katsastamassa virtuaaliesittely uudesta stadionista ja olihan se upea. Toivottavasti pääsemme jossain kohtaa sinne käymään esim. konserttiin.
http://www.2012.wroc.pl/

Niin, tämä pieni "mainospläjäys" tähän senkin tähden, jos joku vaikka innostuisi tulemaan tänne vierailulle kisojen aikaan. Voisi olla melkoinen elämys ;).

Vielä sellaista piti sanomani että sen verran on maailmankirjat sekaisin, että minäkin olen hurahtanut kahvinjuontiin. Ikinä, koskaan en siis ole tätä ennen kahvia juonut (joskus toki maistanut), mutta nyt löytyi minun kahvisuosikkini. Joulupukki toi meille tällaisen Tassimon nappikahvikoneen. Sillä saa tehtyä monia erilaisia kahveja, kaakaota ja teetäkin. On meinaan erittäin helppoa ja nopeaa. Caramel Macchiato on suosikkini ja tässä kuvassa se juurikin valmistuu.

Ja ei kun nauttimaan, nam!