Saimme vihdoin odotettuja vieraita Suomesta, kun Lehdon pesue Pirkkalasta tuli lomalle luoksemme. Luvassa oli kaikenmoista mukavaa puuhaa viikon vierailun varalle. Torstai sattui sopivasti olemaan pyhäpäivä ja mies ja lapsetkin olivat koulupäivän sijaan kotosalla, joten päätimme lähteä ajelemaan Puolan pöytävuorille, Gory Stoloween. Kartanlukijat olivat tehneet ajosuunnitelman ja matka taittuikin ohi kuuluisan Wambiertzycen kuuluisan barokkibasilikan, kohti mutkaisia vuoristoteitä aina Pöytävuorten kansallispuiston "oviaukolle" saakka aivan Tsekin rajan tuntumaan. Edessä oli sitten monen monta rappusta, jotta pääsisimme aina huipulle saakka.
Valtaisat kivet muodostavat ainutlaatuisen, veistosmaisen kivipuutarhan ja kun lähdetään näköalapaikalta laskeutumaan alaspäin, niin vastassa on melkoinen, salaperäinen kivilabyrintti. Välillä pujahdettiin kapeista, tunnelimaisista kivenkoloista ja välillä taas kiivettiin lähes pystysuoraa seinämää ylöspäin. Melkoista huimapäiden seikkailua.
Mielenkiintoista oli sekin, että tuntui kuin reissullamme olisimme kokeneet monta vuodenaikaa, kun kuumasta ja heteisestä ilmasta siirryttiin kosteaan ja sademetsämaiseen tunnelmaan. Käväisimme myös talven puolella, kun valtaisien lohkareiden välistä löytyi myös lunta.
Seikkailu oli jokaisen hikipisaran arvoinen ja erityiskiitos lapsille, jotka eivät narisseet kertaakaan kuumuudesta, matkan raskaudesta tai muustakaan. Olivat aidon innostuneita ja iloisia seikkailijoita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti