Tänään musiikkiterapeuttiminä nosti hieman päätään ja tunsin pakottavaa tarvetta tarttua instrumentteihini. Teki mielelle ja sydämelle hyvää antaa rytmin virrata käsistä dejembeén ja tulla siitä ulos juuri sellaisena kuin sen oli tässä hetkessä tultava. Viulu löysi muistojen syövereistä vähän Vivaldia, Järnefeltiä ja Händeliä. Piano taas rohkaisi laulamaan mukanaan sydämen kyllyydestä. Musiikki ei tunne rajoja, vaan on avoinna kaikille. Rytmi sykkii jokaisen sydämessä. Olipa puhdistava kokemus.
" Musiikki karkottaa vihan niistä, jotka eivät rakasta.
Rauhattomille se antaa rauhan, itkevät se lohduttaa.
Ne, joiden tie on tukossa, löytävät uusia polkuja ja
niille, jotka torjuvat kaiken, kasvaa uutta varmuutta
ja toivoa. "
Pablo Casals
Hyvää viikonloppua kaikille!
Kyllä Pablo Casals on niin oikeassa! Minä en osaa mitään istrumenttia soittaa = ( mutta musiikin suur kuluttaja olen ja laulan mukana sydämeni kyllyydestä ; )
VastaaPoista-Tiina-