Ogrod Botaniczny

Tälle päivälle oli suunniteltuna valokuvausreissu ja määränpää oli kaupungin keskustassa sijaitseva pieni paratiisi, kasvitieteellinen puutarha. Wroclawin kaupunkin on kuuleman mukaan saanut alkunsa 800-900-luvuilla meripihkareitin varrella sijainneesta linnakkeesta Ostrow Tumskilta eli Kirkkosaarelta. Saarella on viisi kirkkoa, piispanpalatsi ja runsaasti muita kirkollisia rakennuksia. Tumskin saarella sijaitsee myös tuo 1811, kaupungin yliopiston osaksi perustettu puutarha, jossa on 11500 erilaista kasvilajia. 

Niinpä siis lähdimme kolmissa naisin matkaan kamerat kauloissamme ja olisiko enempää taas turistilta voinut tuntua. ;)

Puutarhaan astuessamme saimme vastaamme ihastuttavan kukkaloiston. En tiedä pystyvätkö kuvat kertomaan tätä kaikkea kauneutta, mutta ainakaan tuoksut eivät ikävä kyllä taida välittyä näin blogiteitse lukijalle. Nämä rhododendronin sukua olevat ihanuudet olivat täydessä kukassaan ja yllättivät väriloistollaan.

Yleisnäkymä puutarhassa on  kaunis ja huoliteltu. Kasvilajikkeita todellakin oli valtavasti ja ikävä kyllä kykenin itse tunnistamaan niistä vain pienen osan. Kasvit oli kyllä hienosti nimetty latinan- ja puolankielisin nimin.

Alla olevassa kuvassa on nähtävissä miten muratti valtaa asuinalaa itselleen. Tämä on hyvin tyypillinen näky täällä. Kaupungissa on paljon suuria puistoja ja usein niissä on nähtävissä se, miten muratti kasvaa ikäänkuin maanpeitekasvina ja kiipeää myös puunrunkoja pitkin taivasta kohti.  Näky kyllä jotenkin kiehtoo minua ja pidän muratista, vaikka sillä on myös huono maineensa, mikäli uskomuksiin on uskominen. Suomessahan muratti harvoin selviää puutarhassa talven yli ja sitä käytetäänkin enemmän huonekasvina ja kesäkukkana istutusryhmissä.  

Ohi kulkiessamme oikein säikähdimme alla olevasta kuvasta löytyvää otusta, joka äänteli aikas voimakkaasti. Lajikumppani löytyi samasta altaasta ja taisivat vaan olla vuorovaikutuksessa keskenään. 

Pitihän näistä lempikukistanikin napata yksi kuva. Sitkeästi istutin tätä monivuotista Bellistä, eli kaunokaista Pirkkalan puutarhaamme ja aina vaan huonolla menestyksellä. Keväällä odotin sen nousemista ja yleensä se ei Suomen talvea sitten kestänytkään. Nyt viimeisinä vuosina se oli jostain syystä vahvistunut siinä määrin, että selvisi myös talven yli.

Seuraavana yleiskuvia puutarhasta, jossa joka puolella on kaunista katseltavaa.

Pitkän kuvaussession aikana oli pakko pitää pieni virvoiketauko. Päivä oli paahtavan kuuma ja helteinen.  Kahvilalle mennessämme huomasimme, että olimmekin joutuneet keskelle jotain hienoa tilaisuutta. Puutarhaan oli tuotu tuoleja ja siellä parveili ihmisiä tummissa puvuissa ja juhlakoltuissa. Ostimme kahvimme ja virvokkeemme ja jäimme sivusta seuraamaan tilannetta. Kuorolaulannan ja puheiden jälkeen pääsimmekin todistamaan itse tapahtumaa, jossa julkistettiin patsas. Meille jäi vaan epäselväksi, että ketä patsas esitti ja mikä asian tarkoitus oli. Se selviää ehkä myöhemmin, kun voimme käydä sitä lähempää ihailemassa.

Puutarhareissun päätteeksi piipahdimme läheiseen pikkupuotiin, jossa myytiin eri taiteilijoiden tekemiä töitä ja kaikkea kaunista. Enhän toki päässyt sieltä tyhjin käsin, vaan mukaani lähti kynttilänjalka.

Olihan mukava perjantai. Saimme sielujemme kyllyydeltä vangittua kauneutta kameroihimme ja samalla tuli ulkoiltua ja liikuttuakin hiukan. Vauhti tosin ei päätä huimannut, kun pysähtelimme etsimään hyviä kuvakulmia, mutta kuitenkin. Kiitos kumppaneille! Lukijoita varmaan jo kyllästyttää nämä kukkakuvat, mutta ne nyt vaan täytyi ottaa, kun näin alkukesästä kukinta on kauneimmillaan. Seuraavissa postauksissa sitten jotain ihan muuta. Mukavaa viikonloppua, vaikka Suomi hävisikin jääkiekossa.